Suomalaiset organisaatiot ovat syntyneet tiedolla johtamista varten
Tiedolla johtaminen ei ole suomalaisille vieras idea. Päinvastoin - se voi olla juuri se tapa, jolla suomalaiset organisaatiot nousevat uudelle tasolle. Kun maailmalla vielä keskustellaan siitä, kuinka tieto saadaan osaksi päätöksentekoa, meillä on jo monia kulttuurisia ja rakenteellisia valmiuksia, joita muualla vasta rakennetaan.
Tiedolla johtaminen sopii suomalaiseen työelämään
Greenstepin asiantuntija Heli Häyrynen kuvaa tiedolla johtamisen kulttuuria yhtenä suomalaisen työelämän vahvimmista mahdollisuuksista. Hän on nähnyt, miten suomalaisten vahvuudet osuvat yksiin niiden edellytysten kanssa, joita onnistunut tiedolla johtaminen vaatii.
”Meillä on korkea koulutustaso, ymmärrys datasta ja halu tehdä asioita oikein. Meillä on jo paljon niitä rakenteita, joita muualla vasta opetellaan.”
Tiedolla johtaminen edellyttää muun muassa:
- luottamusta yhteisiin mittareihin
- kykyä ajatella analyyttisesti
- teknologian omaksumista osaksi arkea
- tasa-arvoista ja läpinäkyvää päätöksentekoa
Suomessa nämä eivät ole uusia ilmiöitä; ne ovat arkipäivää monessa organisaatiossa. Siksi ei ole liioiteltua sanoa, että suomalainen työelämä on jo valmiiksi viritetty tiedolla johtamisen kulttuuriin.
Miksi tämä etumatka kannattaa käyttää?
Moni suomalainen organisaatio on kokeillut tiedolla johtamista, mutta harva on pysähtynyt miettimään, miksi se tuntuu meillä usein niin luontevalta. Kun tätä kysyy, vastaus löytyy nopeasti:
- Meillä ei tarvitse taistella datan uskottavuudesta – se otetaan vakavasti.
- Meillä halutaan ymmärtää ennen kuin toimitaan – data palvelee tätä.
- Meillä kunnioitetaan hiljaista asiantuntijuutta – mutta kaivataan yhteistä kieltä, joka data voi tarjota.
Tiedolla johtaminen tuo juuri sen yhdistävän tekijän, joka auttaa organisaatioita ylittämään siilot ja lisäämään ymmärrystä eri roolien välillä.
Esimerkki: BI Bookin käyttö suomalaisessa organisaatiossa
Valven johtoryhmässä huomattiin, että liiketoiminnan seuraaminen vaati aiemmin paljon manuaalista raportointia. Tieto oli hajallaan ja eri muodoissa, mikä vaikeutti johtamista.
Kun raportointi rakennettiin uudelleen BI Bookin avulla, muutos ei ollut vain tekninen, vaani kulttuurinen. Jokainen johtoryhmän jäsen näki nyt saman näkymän. Keskustelu siirtyi siitä, “mikä on totta”, siihen, “mitä teemme seuraavaksi?”
”Uusimmalla datalla päivittyneet raportit ovat aina tarvittavien henkilöiden saatavilla. Saamme datan todella nopeasti johtoryhmän käyttöön ja pystymme reagoimaan nopeasti oikeisiin asioihin,. – Ville Mattinen, CFO, Valve
Tämä on esimerkki siitä, miten suomalainen organisaatiokulttuuri ottaa datan vastaan: rakentavasti, yhteistyöhön perustuen ja ilman turhaa show’ta.
Meidän ei tarvitse kopioida, vaan voimme näyttää esimerkkiä
Usein suomalaisessa työelämässä katsotaan ulkomaille: miten nämä asiat tehdään Saksassa, Ruotsissa tai Yhdysvalloissa? Tiedolla johtamisen kohdalla on lupa katsoa myös sisäänpäin, ja todeta, että moni meistä on jo pitkällä.
Kun otetaan huomioon meidän vahvuutemme – korkea luottamus, faktaperusteisuus, koulutustaso, teknologiamyönteisyys – ei ole lainkaan liioiteltua ajatella, että suomalaisilla on poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus rakentaa tiedolla johdettuja organisaatioita.
Ehkä emme tarvitse amerikkalaista mallia. Ehkä meidän ei tarvitse innostua näyttävistä muutoshankkeista. Ehkä riittää, että teemme asioita fiksusti, systemaattisesti – ja meidän tavallamme.
