EFRAG on julkaissut yksinkertaistetut ESRS-luonnokset

EFRAG on julkaissut yksinkertaistetut ESRS-luonnokset, jotka kestävyysraportointilautakunta (EFRAG SRB) hyväksyi 28. marraskuuta 2025. Näissä yksinkertaistetuissa luonnoksissa pakollisten datapisteiden määrää on vähennetty 61 %. Asiantuntijamme Susanna Kiviniemi osallistui tilaisuuteen, jossa yksinkertaistetut standardit julkistettiin. Tässä katsaus suurimpiin ja näkyvimpiin muutoksiin.

Standardien rakenne

Standardien rakennetta on selkeytetty poistamalla toistoa standardin sisällä ja myöhemmin raportissa.

Tämä on johtanut vähimmäisluovutusvaatimusten (MDR) sekä politiikkojen, toimien ja tavoitteiden (PAT) uudelleenjärjestelyyn. Ne on nimetty uudelleen yleisiksi raportointivaatimuksiksi (GDR) ja esitetään standardissa ESRS 2.

Olennaisuusarviointi

  • Olennaisuusarvioinnissa suositaan top down (”ylhäältä alas”) -lähestymistapaa. IRO:ja ei tarvitse tarkastella kaikissa niissä aiheissa, jotka on todettu aihekohtaisesti epäolennaisiksi. Yritykset voivat silti käyttää bottom-up (”alhaalta ylös”) -lähestymistapaa, jos se sopii heidän tarkoituksiinsa paremmin.

  • On selkeytetty käytäntöjä siitä, miten positiiviset ja negatiiviset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tulee käsitellä (ei netottamista – positiiviset vaikutukset eivät kumoa negatiivisia. Lisäksi on täsmennetty, että negatiivisten vaikutusten ehkäisyyn, lieventämiseen tai korjaamiseen tähtäävien toimien tuloksia tai lakien ja määräysten noudattamista ei pidetä positiivisina vaikutuksina).

  • Taloudellisen olennaisuuden vaatimuksia on kevennetty.

Aihekohtaisten standardien horisontaalinen yksinkertaistaminen

  • Määrällistä dataa on karsittu vähemmän kuin narratiivista dataa.

  • Uusia velvoitteita ei ole pyritty luomaan, mutta joitakin uusia datapisteitä on lopulta lisätty selkeyttämään raportoitavaa tietoa.

  • Maantieteellisiä erittelyjä on poistettu muualta kuin biodiversiteetistä – yritys arvioi itse, onko niitä tarpeen käyttää.

  • Arvoverkon toimijoilta saatavan suoran tiedon vaatimus on keventynyt poistamalla suoran datan ensisijaisuus arvioihin nähden.

  • Vapaaehtoiset datapisteet on poistettu, ja uutta ei-pakollista ohjeistusta julkaistaan erikseen (EFRAG valmistelee niitä parhaillaan).

Ympäristö

  • Ympäristöstandardien mittarit on säilytetty, mutta yksinkertaistettu.

  • Yhteentoimivuutta monien standardien (kuten GHG, GRI ja TNFD) välillä on vahvistettu.

  • Joitakin asioita on poistettu: esimerkiksi sekundäärisiä mikromuoveja ei tarvitse raportoida, koska luotettavaa dataa ei ole.

  • E5:een on lisätty yksi uusi datapiste yksinkertaistamista varten: nimikkeenä ”tuntematon jäte”.

  • Ilmastonsiirtymäsuunnitelmaa ei vaadita, mutta jos sitä ei ole laadittu, yrityksen tulee raportoida, ettei suunnitelmaa ole, ja ilmoittaa aikooko se laatia sellaisen ja milloin.

  • GHG-taloudellinen kontrolli: raportointi tehdään taloudellisen määräysvallan piirissä olevista yhtiöistä, jotta rajaukset vastaavat taloudellisen raportoinnin rajoja.

  • Ilmastoriskien skenaarioanalyysiä ei vaadita, mutta se parantaa raportin laatua.

  • Huolta aiheuttaviin aineisiin (Substances of concern) (E2), koskeva määrällinen tieto on vaiheittainen vaatimus ja tulee pakolliseksi vasta vuonna 2030.

Sosiaaliset näkökohdat

  • Ihmisoikeuspolitiikka on siirretty standardiin ESRS 2. Merkittävä datapisteiden vähennys, mukaan lukien S1-1 Terveys- ja turvallisuuspolitiikan poistaminen nimenomaisena vaatimuksena.

  • Yksinkertaistus tuo uuden ihmisoikeusloukkausten määritelmän: todennettu, rajattu kansainvälisesti tunnustettuihin ihmisoikeuksiin ja arvio perustuu vaikutusten vakavuuteen.

  • Ei-työntekijöiden olennaisuustarkastelu on tuotu uutena käsitteenä.

  • Sukupuolten välinen palkkakuilu on esitettävä oikaisemattomana, mutta standardi sallii myös yrityskohtaisesti oikaistun palkkakuilun esittämisen.

Hallinnointi

  • Tämä osa on ollut vähiten kiistanalainen ja kuormittava.

  • Yksityiskohtaisia datapisteitä on poistettu, ja painopiste on toimittajasuhteissa, korruptiossa ja lahjonnassa sekä ilmoituskanavissa.

Lopuksi

  • Toteutusohjeistus julkaistaan vuonna 2026.

  • Keskeinen viesti: ”Älkää odottako, vaikka siirtymäaikoja on, koska aiheet ovat monimutkaisia. Varhainen valmistautuminen lisää resilienssiä.”

  • Standardit elävät ajan mukana. Komissio kuulee useita tahoja, kuten ESMA:a, EBA:a, EIOPAa ja kansallisia asiantuntijoita, joten muutoksia voi tulla.

  • Näitä yksinkertaistettuja ESRS-luonnoksia voidaan käyttää vuoden 2026 raportointiin, mutta varauksin.

  • EU julkaisee delegoidun säädöksen VSME-pohjalta yrityksille, jotka eivät kuulu CSRD:n piiriin, mutta joiden henkilöstömäärä ylittää 250. Komissio aloittaa työn parin kuukauden kuluttua.

  • EFRAG on julkaissut ESRS-tietopankin ja Q&A:n, mikä helpottaa standardien navigointia.

Suositus raportoiville yrityksille

Tavoitteena on, että uudistetut standardit tulevat voimaan tilikaudesta 2027 alkaen, mahdollisuudella soveltaa niitä jo tilikaudella 2026 (vahvistusta odotetaan).

Ensimmäisen aallon yritykset:

  • FY2025: joko vapaaehtoinen CSRD-raportointi tai raportointi NFRD-vaatimusten mukaan (kuten myös CSSF suosittaa), mukaan lukien EU-taksonomiasääntelyn noudattaminen.

  • FY2026: alkuperäisten ESRS-standardien ja ”quick fix” -muutosten noudattaminen.

Toisen aallon yritykset:

  • Soveltamisala vahvistetaan Omnibus-prosessin perusteella.*

  • Ensimmäinen raportointi odotettavissa FY2027 uuden ESRS:n mukaisesti.

*Omnibus I -trilogin päätöksen on määrä valmistua tällä viikolla. Sopimukseen CSRD:stä odotetaan päästävän vuoden loppuun mennessä.

Omnibus - jäljellä oleva aikataulu

Lähteet

Julkaistu

Samankaltaiset artikkelit

Vastuullisuus 2 min lukuaika

Omnibus I – missä mennään nyt?

Mistä Omnibus-paketissa on kyse? CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) tuli voimaan 1.1.2023 ja velvoittaa suuria yrityksiä raportoimaan toimintansa ympäristö- ja yhteiskunnallisista vaikutuksista (ESG). Raportointivelvoite on kuitenkin lisännyt yritysten hallinnollista kuormaa. Tähän vastauksena, helmikuussa 2025, komissio julkaisi Omnibus-paketin, joka ehdottaa sekä CSRD:n että CSDDD:n yksinkertaistamista ja hallinnollisen taakan vähentämistä. Ehdotukset ovat käyneet läpi useita EU-lainsäädännön käsittelyvaiheita. […]
Vastuullisuus 4 min lukuaika

Näin varaudut tulevaan EU:n tekoälylainsäädäntöön

Euroopan Unioni on viimeistelemässä uutta tekoälylainsäädäntöä, jonka tavoitteena on edistää taloudellista kasvua ja yhteiskunnallista hyvinvointia. Lainsäädäntö on kansainvälisesti kenties merkittävin yli sektoreiden ulottuva tekoälyn käyttöä säätelevä regulaatioesitys, jonka vaikutukset koskettavat laajaa joukkoa teöälyä hyödyntäviä yrityksiä ja julkisyhteisöjä. Mitä tekoälyllä tarkoitetaan? Euroopan parlamentti kuvaa tekoälyä koneen kykynä ”käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, […]
Vastuullisuus 2 min lukuaika

Automatisoitua päästölaskentaa

Liikenteen päästöt muodostavat viidesosan Suomen kokonaispäästöistä ja liikenteen päästöistä noin puolet muodostuu henkilöautoilusta. Ihmisten liikkumisella on siis olennainen rooli Suomen päästöjen kokonaisuudessa. Suomen pyrkiessä hiilineutraaliksi maaksi vuoteen 2035 mennessä, jokaisella henkilöautoilukilometrillä on merkitystä, ja auton käyttövoimalla voi vaikuttaa siihen, paljonko päästöjä syntyy. Haastattelimme vastuullisuuspalveluiden Roosa Jokisuu-Pärnästä yritysten päästölaskennasta: ”Monet yritykset raportoivat jo nyt liikematkustuksensa päästöt, […]