Siirry sisältöön Enter

Vihelletäänkö teillä?

Yksi rakentaa Whistleblowing-vihellyskanavan osana yritysvastuun kehittämistä, toinen velvoitteiden saattelemana. Velvoite kolkuttelee jo ovella ja tulee koskettamaan laajalti yrityskenttää. Miten vaatimukseen voisi vastata ja vieläpä ilmoittajaa suojaavalla tavalla?

EU:ssa annettiin Whistleblower-direktiivi vuonna 2019 ja osa EU-maista on jo säätänyt aiheesta kansallisen lain. Suomessa ehdotus ilmoittajansuojelulaista annettiin syyskuussa 2022. Uuden lainsäädännön tarkoituksena on varmistaa, että henkilö, joka havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti. Kyse on siten ilmoittajan suojeluun liittyvästä sääntelystä, joka velvoittaa samalla yhteisöjä rakentamaan yhtiökohtaisen kanavan ilmoituksia varten. Samalla vaivalla kanavan rakentaa myös yhtiön johtamisen tarpeita varten.

50 työntekijää on rajapyykki vihellyskanavan käyttöönotolle, mutta lakiesityksessä on myös erityisiä yhteisömuotoa koskevia säännöksiä esimerkiksi julkisen sektorin toimijoille. Aikataulu vahvistuu lain säätämisen myötä. On odotettavissa, että velvoite tulee voimaan vähintään 250 työntekijää työllistävissä yhteisössä kolme kuukautta lain säätämisen jälkeen ja 50-249 työllistävissä 17.12.2023 mennessä. Huomionarvoista on, että henkilöstön lukumäärä lasketaan yhteistoimintalain säännösten mukaisesti työntekijöiden säännölliseen työntekijämäärään perustuen, jolloin raja-arvo saattaa tulla nopeammin vastaan kuin keskimääräisen henkilöstölukumäärän perusteella laskettaessa.

Millainen vihellyskanavan pitäisi olla? Säännösten valossa tärkeintä on suoja, joka ilmoittajalle on taattava erityisesti ilmoittajansuojelulaissa kuvatuissa yleistä etua loukkaavissa epäilyksissä. Säännösten rinnalla on ajankohtaista miettiä vihellyskanavaa myös osana yhteisön hallinnointia ja toimintakulttuuria, sillä ilmoituskanava tukee yhteisön vastuullisuustavoitteiden edistämistä. Ilmoituskanavan tulee linkittyä yhtiön johtamismalliin ja ohjeistuksiin. Ilman riittäviä sisäisiä toimintaohjeita ilmoituskanavan hyöty jää niukaksi ja arvioinnit ilman kunnon perustaa.

Vihellyskanavan käyttöönottoon on tarjolla valmiita ohjelmistoratkaisuja, mutta keskisuuren yhtiön haasteeksi saattaa muodostua ilmoittajan suoja ja käsittelyn objektiivisuus ja siten sopivan vastuuhenkilön löytyminen. Greenstepin Whistler-palvelupaketti on keino ratkaista tarve, sillä sen kautta hoituu niin ilmoituksen jättäminen kuin sen neutraali ja turvattu käsittely ulkopuolisten juridiikan, talouden ja henkilöstöjohtamisen asiantuntijoiden toimesta.

Mietitään yhdessä, miten rutiini ratkaistaisiin kepein mielin toimintaanne tukien.

– Anne Kulla, Partner

Samankaltaiset artikkelit

Yhteisö 3 min lukuaika

Greenstepin vuosi 2025

Vuoden aikana asiantuntijajoukkomme on jälleen kasvanut ja vahvistunut uusilla greenstepiläisillä, jotka tukevat asiakkaitamme eri tarpeissa. Suomessa olemme perustaneet uudet toimipisteet Karjaalle ja Kokkolaan, ja kansainvälisiä sekä kansainvälistymistä tavoittelevia yrityksiä tukeva Go Global -tiimimme on saanut uusia jäseniä. Greenstep toimii tällä hetkellä kuudessa eri maassa: Suomessa, Virossa, Ruotsissa, Norjassa, Alankomaissa ja Iso-Britanniassa. Lisäksi olemme osa MSI […]

Vastuullisuus 3 min lukuaika

Mikä on ilmastosiirtymäsuunnitelma ja miksi yrityksen kannattaa laatia sellainen?

Ilmastosiirtymäsuunnitelma on juuri se reittikartta, mitä tarvitset. Se näyttää, miten yrityksesi siirtyy nykyisestä toimintatavasta tulevaisuuteen, jossa se voi toimia ja kasvaa vähäpäästöisessä ja ilmastokestävässä taloudessa. Mikä on ilmastosiirtymäsuunnitelma? Käytännössä ilmastosiirtymäsuunnitelma selittää, miten yrityksesi voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään ja mukauttaa strategiaansa maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden mukaisesti, kuten rajoittamalla ilmaston lämpenemistä noin 1,5 °C:een. Prosessin aikana korkean tason ilmastotavoitteet muuttuvat […]

Vastuullisuus 4 min lukuaika

CBAM eli EU:n hiilirajamekanismi – näin tuontituotteiden päästöjen hinnoittelu muuttuu vuonna 2026

Mikä CBAM on? CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli EU:n hiilirajamekanismi on järjestelmä, jonka myötä EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden päästöt hinnoitellaan samalla tavalla kuin EU:n sisällä tuotettujen. Tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoa eli tuotannon siirtymistä maihin, joissa päästöistä ei jouduta maksamaan ja ilmastovaatimukset ovat löyhemmät, tasata kilpailua EU-tuottajien ja EU:n ulkopuolisien tuojien välillä sekä tehdä näkyväksi […]