Siirry sisältöön Enter

Vesihuoltolain uudistus 2026: Vaikutukset omaisuudenhallintaan

Vuoden 2026 alussa voimaan tuleva vesihuoltolain uudistus muuttaa merkittävästi vesihuoltolaitosten strategista toimintaa. Lakimuutoksilla estetään vesihuollon yksityistäminen ja turvataan vesihuollon toiminta tulevaisuuden investointitarpeet huomioiden. Lailla pyritään turvaamaan huoltovarmuutta ja edistämään kuntien vesihuollon järjestämisen suunnitelmallisuutta.

Omaisuudenhallintasuunnitelma tukee ennakoivaa talouden, riskienhallinnan ja investointien johtamista

Yksi uudistuksen keskeisimmistä vaikutuksista kohdistuu omaisuudenhallintaan: vesihuoltolaitoksilta edellytetään jatkossa selkeästi laajempaa, suunnitelmallisempaa ja viranomaisille raportoitavaa otetta infrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon. Lisäksi lakiuudistuksella pyritään siihen, että vesihuoltomaksut kattavat vesihuollosta koituvat kustannukset myös pitkällä aikavälillä ja että maksujen määräytymisen perusteet ovat laskelmiin perustuvia.

Talousasioista vastaavalle tämä tarkoittaa ennen kaikkea ennakoivaa talouden, riskienhallinnan ja investointien johtamista. Lakiuudistuksen myötä kaikki vesihuoltolaitokset velvoitetaan laatimaan pitkän aikavälin (n. 20 v) omaisuudenhallintasuunnitelma. Se ei ole enää tekninen liite, vaan strateginen ydinasiakirja, joka määrittää investointien, saneerausten ja kunnossapidon tason.

Läpinäkyvyyttä investointeihin

Investointitarpeet tulee mitoittaa realistisesti, ja vesimaksujen on katettava verkoston ylläpito ja korjaukset pitkällä aikavälillä. Tämä vaatii tiukempaa talousmallinnusta ja avoimuutta asiakkaille. Omaisuudenhallintasuunnitelma toimii tulevien vuosikymmenten investointikehikon lisäksi johtamisen työkaluna. Sitä päivitetään säännöllisesti ja sen pohjalta viestitään myös päättäjille ja asiakkaille.

Kun investointitarpeet on tehty näkyviksi, myös maksujen muutokset ja mahdollinen rahoituksen hakeminen voidaan perustella paremmin. Tämä lisää luottamusta ja helpottaa päätöksentekoa. Laitoksen kilpailukyky ja toimintavarmuus nojaavat jatkossa siihen, miten hyvin verkoston kunto tunnetaan ja miten tehokkaasti tiedot on koottu yhteen paikkaan.

Greenstep auttaa kuntien taseyksikössä olevia vesilaitoksia, kuntien omistamia vesiliikelaitoksia sekä vesiosakeyhtiöitä omaisuudenhallintasuunnitelman laatimisessa. Kartoitamme lähtötilanteen, teemme lyhyen ja pitkän aikavälin investointisuunnitelman sekä luomme rahoitussuunnitelman, jolla osoitetaan, miten investoinnit rahoitetaan. Suunnitelmissa otetaan huomioon vesihuoltomaksujen taso ja ennusteet, velanotto ja takaisinmaksu, kassavirtalaskelmat, varautuminen yllättävien vikaantumisten kustannuksiin sekä mahdolliset sijoitukset.

Samankaltaiset artikkelit

Julkinen sektori 2 min lukuaika

Greenstep ja Netvisor uudistivat kuntien taloushallintoa – uusi kirjanpidon kuntaratkaisu

Taloushallinto-ohjelmisto Netvisoria on kehitetty Greenstepin ja Netvisorin asiantuntijoiden tiiviissä yhteistyössä vastaamaan julkisen sektorin erityistarpeita. Netvisoriin on rakennettu oma kuntaratkaisu, joka palvelee erityisesti kuntien, kaupunkien ja kuntayhtymien taloushallintoa prosesseissa, joissa korostuvat kustannustehokkuus, sujuva käyttöönotto sekä käytännönläheinen tuki taloushallinnon arkeen. Greenstep tuo Netvisor-kuntaratkaisun osaksi kuntien taloushallinnon palveluvalikoimaa. ”Olemme Greenstepillä tuoneet kehitykseen mukaan syvällisen ymmärryksemme kuntien taloushallinnon arjesta, […]

Julkinen sektori 3 min lukuaika

Arvonlisäveron vaikutus kuntien investoinneissa ja palveluissa

Suomen kunnilla on arvonlisäverotuksessa poikkeuksellinen asema, joka perustuu sekä arvonlisäverolakiin että kuntien erityisiin palautusjärjestelmiin. Vuoden 2023 alussa toteutunut sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille muutti merkittävästi kuntien roolia. Kuntien taloudessa korostuvat nykyisin esimerkiksi koulutuksen, varhaiskasvatuksen, kulttuurin, liikunnan, teknisen toimen sekä infrastruktuuri-investointien arvonlisäverokysymykset. Hyvinvointialueet puolestaan pyrkivät omaksumaan suuren osan aiemmin kuntia koskeneista sote-sektorin arvonlisäverotuksen […]