Siirry sisältöön Enter

VAT in the Digital Age ”ViDA” ehdotus hyväksyttiin marraskuussa 2024

VAT in the Digital Age ”ViDa”-paketti merkitsee merkittävää askelta EU:n arvonlisäverosääntöjen modernisoimisessa, petosten havaitsemisen parantamisessa ja yritysten tukemisessa digitaalisessa taloudessa. Sopimus on tärkeä virstanpylväs EU:n digitaalisen siirtymisen ja kilpailukyvyn parantamisen pyrkimyksissä. Tämä paketti pyrkii modernisoimaan arvonlisäverosäännöksiä, jotta ne vastaavat digitaalista aikakautta, torjuvat veropetoksia, tukevat yrityksiä ja edistävät digitalisaatiota.

Kirjoitimme vuosi sitten syyskuussa julkaistussa artikkelissa arvonlisäverojärjestelmän tulevaisuudesta Euroopan Unionin alueella. ViDA-ehdotus hyväksyttiin 5. marraskuuta 2024 talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa (ECOFIN) 27 EU:n jäsenvaltion kesken. Muutokset alkavat vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla ja jatkuvat vuoteen 2035.

Uudistusten tavoitteena on parantaa järjestelmän toimivuutta yritysten kannalta yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä arvonlisäverosäännöksiä mutta toisaalta tärkeä tavoite on myös torjua arvonlisäveropetoksia digitalisaation avulla. Uudistuksilla pyritään myös vastaavaan alustatalouden arvonlisäverotusta koskeviin haasteisiin.

Komission ehdotukset voidaan jakaa kolmeen eri kokonaisuuteen.

Sähköinen laskutus ja arvonlisäveroraportointi rajat ylittävässä kaupassa voimaan 2030

EU:n laskutussääntöjä muutetaan siten, että sähköisestä laskutuksesta tulee pakollista yhteisömyynneissä ja EU-palvelumyynneissä, eivätkä jäsenvaltiot saa enää mahdollistaa paperilaskua. EU:n laskudirektiivin luonnosversion odotetaan olevan saatavilla kesällä 2025.

Heinäkuusta 2030 alkaen sähköisten laskujen on oltava rakenteellisessa sähköisessä muodossa automaattista käsittelyä varten. Ei-rakenteelliset muodot, kuten PDF- tai JPEG-tiedostot, eivät enää kelpaa.

ViDA sisältää vaatimuksen lähes reaaliaikaisen laskudatan raportoimisen verohallinnolle, mikä tulee korvaamaan nykyisen yhteenvetoilmoituksen. Raportointiaikaa on pidennetty ”10 päivään” aiemmasta ”2 työpäivästä” sähköisen laskun myöntämisestä. Myös ostajan lähtökohtaisesti raportoiva vastaavat tiedot 5 päivän kuluessa laskun vastaanottamisesta.

Jäsenvaltioilla on mahdollisuus määrätä digitaalinen raportointi myös kansallisille liiketoimille, mikä vastaa ViDA:n rajat ylittäviä standardeja. Nämä standardit tulee ottaa käyttöön 2035 mennessä jäsenvaltioissa, joissa on jo käytössä reaaliaikaisen raportoinnin järjestelmiä.

Alustatalouden arvonlisäverotus

Tammikuun 2030 alusta alkaen alustatoimijoiden verovelvollisuutta laajennetaan alustan kautta tapahtuvissa myynneissä ja se on aina verovelvollinen alustansa kautta myydyistä majoitus- tai henkilökuljetuspalveluista esimerkiksi silloin, kun palvelun todellinen myyjä on yksityishenkilö. Vapaaehtoinen verovelvollisuus on mahdollista jo heinäkuusta 2028 lähtien.

Tavoitteena on varmistaa yhtenäinen lähestymistapa kaikissa jäsenvaltioissa ja auttaa tasapainottamaan kilpailua suhteessa perinteisiin lyhytaikaismajoitus- ja kuljetuspalvelujen tarjoajiin.

Arvonlisäveron erityisjärjestelmän laajennus ja käännetty verovelvollisuus

1.7.2028 alkaen arvonlisäveron erityisjärjestelmän OSS (One Stop Shop) käyttöä on tarkoitus laajentaa käytännössä kaikkeen kuluttajamyyntiin. Etämyyntisääntöjen soveltamisalaan kuuluisi jatkossa myös mm. marginaaliverotuksen piirissä olevat tavarat ja tavaran myynti asennettuna. Erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluu heinäkuusta 2028 alkaen myös oman tavaran siirrot EU-valtiosta toiseen, mukaan lukien siirrot call off-varastoon. Samassa yhteydessä myös call off-varaston yksinkertaistussäännökset poistuvat.

Myös käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalaa on tarkoitus laajentaa siten, että soveltuisi lähes kaikkiin paikallisiin myynteihin, kun myyjä on ulkomaalinen yhtiö, joka ei ole sijoittautunut ko. valtiossa ja ostaja on alv-rekisteröity ko. valtiossa.

Muutosten myötä tilanteet, joissa yrityksillä on velvollisuus rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi muihin EU-maihin, vähenevät huomattavasti, mutta eivät kuitenkaan poistu kokonaan.

ViDA-ehdotus merkitsee merkittävää muutosta EU:n arvonlisäverojärjestelmässä kohti tehokkaampaa ja digitaalista järjestelmää, joka lupaa huomattavia etuja huolimatta alkuvaiheen haasteista ja yrityksiltä vaadittavista mukautuksista. Muutokset tulevat aiheuttamaan merkittäviä muutoksia järjestelmiin ja prosesseihin, ja yritysten on päivitettävä laskutus- ja arvonlisäveroraportointimenettelyjään. Tämä tuo osaltaan myös mahdollisuuksia yritykselle kehittää ja automatisoida omia prosessejaan sekä raportointikäytänteitä.

Yritysten on hyvä pysyä ajan tasalla jäsenvaltioiden yksilöllisistä toteutuksista ja alkaa valmistautumaan tuleviin muutoksiin ajoissa.

Greenstepin asiantuntijat ovat mielellään apuna siirtymässä kohti digitaalista arvonlisäverotusta.

Samankaltaiset artikkelit

Laki- ja veropalvelut 3 min lukuaika

Vuodenvaihteen laki- ja veromuutokset – mikä muuttuu 1.1.2026?

1. Muutoksia perintö- ja lahjaverolakiin Vuoden 2026 alusta voimaan tulevat muutokset perintö- ja lahjaverolakiin keventävät verotusta ja laajentavat sukupolvenvaihdoshuojennuksen perintötilanteissa. Lue sukupolvenvaihdokseen liittyvistä muutoksista lisää 2. Verokannat muuttuvat jälleen – 0,5 prosenttiyksikön muutos alennettuun 14 % verokantaan Suomen arvonlisäverokannat eivät ole pysyneet muuttumattomina viime vuosina, ja vuoden 2026 alussa nähdään jälleen uusi muutos. Eduskunta hyväksyi […]

Laki- ja veropalvelut 1 min lukuaika

Muutoksia perintö- ja lahjaverolakiin 1.1.2026

Perintö- ja lahjaverojen alarajat nousevat 1.1.2026 alkaen Perintöveron alaraja nousee 30 000 euroon, kun aiemmin raja oli 20 000 euroa. Lahjaveron alaraja nousee 5 000 eurosta 7 500 euroon kolmen vuoden aikana samalta antajalta saaduista lahjoista. Lisäksi tavanomaisen koti-irtaimiston verovapauden raja kasvaa 7 500 euroon. Sukupolvenvaihdoshuojennus voidaan jatkossa myöntää myös alaikäiselle perilliselle Sukupolvenvaihdoshuojennuksen osalta tapahtuu […]

Laki- ja veropalvelut 9 min lukuaika

Verokannat muuttuvat jälleen – 0,5 prosenttiyksikön muutos alennettuun verokantaan

Muutos on määrältään vain puoli prosenttiyksikköä, joten se on ymmärrettävästi herättänyt runsaasti kritiikkiä ja keskustelua sen hyödyistä ja kustannuksista. Kritiikin taustalla on kysymys siitä, onko näin pieni muutos riittävän merkittävä kuluttajahintojen alentamiseksi ja kotitalouksien ostovoiman parantamiseksi, vai olisiko verovarat voitu kohdentaa tehokkaammin muihin toimiin. Hallitus perustelee päätöstä pyrkimyksellä keventää verotusta ja tukea erityisesti ravintola-, matkailu- […]