Vastuullisuusraportointi muuttuu pakolliseksi – mitä uudesta CSRD-säädöksestä tulisi tietää?
Kestävän kehityksen raportointidirektiivi eli CSRD on suunniteltu lisäämään avoimuutta ja edistämään kestävää liiketoimintaa. Direktiivin vaikutukset ulottuvat tuhansiin yrityksiin eri puolilla Eurooppaa. Mitä nämä vaikutukset ovat ja minkälaisia yrityksiä ne koskevat?
Mikä CSRD on ja ketä se velvoittaa?
EU:n kestävyysraportointidirektiivi eli CSRD on uusi EU-tasoinen vastuullisuuslainsäädäntö, joka velvoittaa vuodesta 2024 eteenpäin kaikkia listattuja sekä kaikkia suuria yrityksiä raportoimaan vastuullisuudestaan aiempaa laajemmin. Voimaantulo etenee vaiheittain, ensin suuret pörssiyritykset ja sitten kaikki suuret yritykset.
CSRD tekee vastuullisuusraportoinnin pakolliseksi kaikille yrityksille, jotka täyttävät kaksi kolmesta kriteereistä.
EU:n direktiivissä määritetyt rajat, jotka vaihtelevat kansallisen implementoinnin mukaan:
- Yli 250 työntekijää
- Yli 50 miljoonan euron liikevaihto tai
- Yli 25 miljoonan euron tase
Suomen kansallisessa lainsäädännön implementoinnissa sovelletut rajat:
- Yli 250 työntekijää
- Yli 40 miljoonan euron liikevaihto tai
- Yli 20 miljoonan euron tase
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myös monet listaamattomat yritykset kuuluvat CSRD-raportoinnin piiriin ja ovat ensimmäistä kertaa velvoitettuja raportoimaan toimintansa kestävyydestä.
Velvoitettujen yrityksien lisäksi CSRDn vaikutukset valuvat myös alemmas suurten yritysten hankintaketjuihin, sillä suuret yritykset vaativat aiempaa kattavampaa raportointia myös alihankkijoidensa vastuullisuudesta.
Miten CSRD muuttaa yritysten raportointia?
Nyt CSRD alkaa realisoitua eurooppalaisiksi kestävän kehityksen raportointistandardeiksi eli ESRS-standardeiksi. Standardit yhdenmukaistavat vastuullisuuden raportointistandardeja, ja ne ottavat huomioon monipuolisesti esimerkiksi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyviä vastuullisuuskysymyksiä. Yhdenmukaisen raportoinnin avulla sidosryhmille tuotetaan vertailukelpoista tietoa yrityksien vastuullisuustoimista.
ESRS-standardeista puhuessa keskeisimpiä asioita on ymmärtää kaksoisolennaisuuden (double materiality) merkitys. Kaksoisolennaisuudella tarkoitetaan, että yritysten on oltava tietoisia vaikutuksistaan ympäristöön ja yhteiskuntaan ja samanaikaisesti ymmärrettävä itse kohtaamansa ulkoiset ympäristö- ja sosiaaliset muutokset ja niistä aiheutuvat taloudelliset kestävyysvaikutukset, mukaan lukien ilmastoriskit.
Kestävyysraportointi rinnastetaan tulevaisuudessa talousraportointiin
CSRD saa aikaan merkittävän muutoksen raportointiin, sillä kestävän kehityksen teemat tulevat osaksi talousraportointia. Jatkossa direktiivin alaisten yritysten tulee sisällyttää vastuullisuusraportointi tuloslaskelman ja taseen ohella yrityksen vuosikertomukseen, jolloin ne kuuluvat muiden taloudellisten tietojen tapaan myös finanssivalvonnan alle.
Tämä muutos tarkoittaa myös sitä, että vastuullisuusraportoinnin laiminlyönti voi tulevaisuudessa johtaa samanlaisiin seuraamuksiin kuin muiden taloudellisten tietojen ilmoittamatta jättäminen. Se siis varmistaa, että tiedot vastuullisuustoimista saavat ansaitsemansa huomion.
Onko CSRD pelkkä velvoite vai uusi mahdollisuus?
Vaikka ESRS-standardien vuoksi paljon puheesta keskittyy indikaattoreihin eli pakollisiin ESG-mittareihin, huomio pitäisi yhtä lailla kiinnittää kaikkeen muuhunkin kestävyysraportointidirektiivin sisältöön. Direktiivissä annetaan ohjeita esimerkiksi liiketoiminnan tulevaisuuden suunnitelmiin, kestävyysriskien tunnistamiseen sekä strategian määrittelyyn ja toimeenpanoon. Näiden asioiden huomioon ottaminen voikin luoda yrityksille strategisen etulyöntiaseman.
Yritykset, jotka mukauttavat liiketoimintaansa muuttuviin olosuhteisiin, kehittävät raportointiaan etunenässä, ja varmistavat toimintansa tulevaisuuskelpoisuuden ja tunnistavat uusia kasvun mahdollisuuksia, ovat etulyöntiasemassa. Osoittamalla sitoutumisen vastuullisuuteen läpinäkyvällä raportoinnilla yritykset voivat houkutella vastuullisia sijoittajia, kuluttajia ja liikekumppaneita. Tämän lisäksi laajentuneen raportoinnin lisäämä tieto on elintärkeää hyödyntää myös sisäisessä päätöksenteossa.
Vastuullisuudessa ajankohtaista: oikea aika kestävyysraportoinnin uudistamiseen on nyt!
Kaikesta huolimatta juuri CSRD:n mittaristot puhuttavat silti eniten. Tässä hetkessä on keskeistä tietää se, että ensimmäisessä aallossa etenevät yritystä itseään kuvaavat ympäristö- ja sosiaaliset mittarit, ja seuraavaksi vastuun piiri laajenee arvoketjun muihin osiin, kuten esimerkiksi hankintaketjuun ja käytön aikaisiin vaikutuksiin.
Lisäksi CSRD:n ensimmäinen vaihe tulee voimaan vuonna 2025, mikä tarkoittaa, että siihen ensimmäisinä kuuluvien yritysten tulee raportoida tietoja jo vuoden 2024 osalta ja sitä seuraavana vuonna kaikkien suurten yritysten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että näiden yritysten tulee viimeistään yli vuotta ennen raportoinnin alkua tietää, mitä tietoja sen pitää kerätä ja mitä toimia sekä raportointiin valmistautuminen että tuloksellisuus olennaisissa kestävyystekijöissä vaatii.
Jäikö jokin mietityttämään? Varaa tapaaminen kanssamme! Kokenut vastuullisuustiimimme auttaa sinua mielellään kaikessa CSRD:hen ja muihin vastuullisuusasioihin liittyvissä kysymyksissä.
