Siirry sisältöön Enter

Mitä YK:n COP26-ilmastokonferenssi tarkoittaa yrityksille?

Ilmastokokousten annista uutisoidaan tasaisin väliajoin, mutta vaikutukset tulevat näkyviin arkielämässä viiveellä. Vastuullisuuskonsulttimme Pirjo Virtanen kertoo, mitä vaikutuksia kansainvälisillä sopimuksilla on yrityksille.

Maailma kohisee pian Glasgowssa 31.10.-12.11. järjestettävän COP26-conferenssin vuoksi. Herää kysymys, onko sillä vaikutusta suomalaisen kasvuyrityksen elämään – ja jos niin mitä? Kyse on 1992 alkaneen YK:n ilmastokokousten sarjan jo 26. kokous, ja siellä tarkastellaan, ovatko valtiot saaneet muutoksia aikaan 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen mukaisesti ja ovatko ne valmiita lupaamaan vielä kireämpiä toimia ilmastonmuutoksen edetessä.

Kireämmät toimet vaikuttavat välttämättömiltä, mikäli koko maapallo halutaan säilyttää tuleville sukupolville hyvänä paikkana asua. Odotukset kokoukselle ovat valtavat. Tässä on enää 8 vuotta aikaa vuoteen 2030, johon mennessä hiilidioksidipäästöjen esiteollisesta ajasta kasvanut määrä pitäisi puolittaa, jotta tieteen laajan yhteisymmärryksen mukaan ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5-2 asteen välille. Näin vältämme pahimmat ilmastouhat luoden mahdollisuuden laadukkaaseen elämään ja yrittämiseen myös jatkossa.

Miten tämä vaikuttaa juuri teidän yritykseenne?

Kansainväliset sopimukset tarjoavat selkänojaa ja suuntaviivoja asioiden edistämiseen globaalisti, mutta kehitys on ollut kieltämättä hidasta. Lapsi voisi kysyä, että jos matka on alkanut jo vuonna 1992, miksei olla jo perillä? Ehkäpä siksi, että valtavan suuri osa konkreettisista toimenpiteistä tapahtuu kuitenkin yritys- ja yksilötasolla.

Juuri yritykset Suomessa voivat toimia asiassa suunnannäyttäjinä, vaikka sopimusten tai lakien tuoma regulaatio ei olisikaan vielä voimassa. Yhden yrityksen toiminnan merkitys voi tuntua pieneltä, mutta muutosten tekeminen vaikuttaa kaikkiin sidosryhmiin: mm. henkilökuntaan, asiakkaisiin, toimittajiin ja rahoittajiin. Omasta mielestäni meidän ei nyt kannata pidätellä hengitystä vaan käydä toimeen.

Mitä yritykset voivat siis käytännössä tehdä?

1. Olemassa olevien rakenteiden tarkastelu

Yritysten kannattaa käynnistää kestävyysriskien huomioiminen heti, jos sitä ei ole vielä aloitettu. Yksi kestävyysriski on esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset toimitusketjuun: onko materiaalien saatavuus ennallaan tulevaisuudessa tai miten toimitusvaikeudet kohdataan kun kuivuus tai muut äärisääilmiöt hankaloittavat rahtikuljetuksia? Muita kestävyysriskejä ovat energiankulutuksen kasvu ja energian hinta sekä hiili-intensiivisten tase-erien käyttömahdollisuudet ja mahdolliset arvonalennukset tulevaisuudessa.

Lienee fiksua myös pohtia mitä yrityksen tuotteen tai palvelun kysynnälle on tapahtumassa? Täyttääkö tuote tai palvelu kestävän kehityksen tavoitteet ja näin ollen valikoituu kuluttajien ja yritysten ostoskoriin kasvavien paineiden alla? Jo lailla säädetty ESG-raportointi* tulee olemaan B2B-asiakkaiden ja erityisesti sijoittajien mielenkiinnon kohteena, mikä tekee vastuullisuuden mittareiden asettamisesta ja seuraamisesta olennaista.

Kiteytettynä: jos yritys tekee jotakin, mitä ei voi tehdä hiilineutraalisti, bisneksen tulevaisuutta tulee tarkastella kriittisesti ja suunnitella vaihtoehtoja sekä reittejä ulos olemassaolevista toimintatavoista.

*Environmental, Social & Govermental reporting

2. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen

Uutta liiketoimintaa, tuotetta tai palvelua luodessa, sen sopiminen kestävän kehityksen tavoitteisiin on enemmän kuin suotavaa. Todennäköisesti nämä palvelut saavat nostetta tulevaisuudessa regulaation aiheuttamasta kysynnästä. On myös huomioitava, että ihmiset haluavat tehdä työkseen jotakin, mikä ei ole ristiriidassa nykyisen/silloisen maailmankuvan kanssa.

Maailma on joka tapauksessa muuttumassa, joten miksi emme ottaisi tätä seikkaa huomioon liiketoimintaympäristöä analysoidessa? Globaali muutos vaikuttaa jokaisen yrityksen toimintaan jollain tavalla; osalle muutos näyttäytyy aluksi uhkina, mutta se luo myös erinomaisen paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Meidän tulisikin yrityksinä varmistaa, että meillä kaikilla on mahdollisuus menestyä myös kiertotaloutta hyödyntävässä kestävässä ja ei-niin-kaukaisessa tulevaisuudessa. Tehdään muutos rohkeasti yhdessä!

Mikäli haluat sparrailla kanssani vastuullisuuden kehittämisaskelista yrityksessäsi, varaa kalenteristani 30 min aika sinulle sopivaan hetkeen.

Samankaltaiset artikkelit

Yhteisö 3 min lukuaika

Greenstepin vuosi 2025

Vuoden aikana asiantuntijajoukkomme on jälleen kasvanut ja vahvistunut uusilla greenstepiläisillä, jotka tukevat asiakkaitamme eri tarpeissa. Suomessa olemme perustaneet uudet toimipisteet Karjaalle ja Kokkolaan, ja kansainvälisiä sekä kansainvälistymistä tavoittelevia yrityksiä tukeva Go Global -tiimimme on saanut uusia jäseniä. Greenstep toimii tällä hetkellä kuudessa eri maassa: Suomessa, Virossa, Ruotsissa, Norjassa, Alankomaissa ja Iso-Britanniassa. Lisäksi olemme osa MSI […]

Vastuullisuus 3 min lukuaika

Mikä on ilmastosiirtymäsuunnitelma ja miksi yrityksen kannattaa laatia sellainen?

Ilmastosiirtymäsuunnitelma on juuri se reittikartta, mitä tarvitset. Se näyttää, miten yrityksesi siirtyy nykyisestä toimintatavasta tulevaisuuteen, jossa se voi toimia ja kasvaa vähäpäästöisessä ja ilmastokestävässä taloudessa. Mikä on ilmastosiirtymäsuunnitelma? Käytännössä ilmastosiirtymäsuunnitelma selittää, miten yrityksesi voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään ja mukauttaa strategiaansa maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden mukaisesti, kuten rajoittamalla ilmaston lämpenemistä noin 1,5 °C:een. Prosessin aikana korkean tason ilmastotavoitteet muuttuvat […]

Vastuullisuus 4 min lukuaika

CBAM eli EU:n hiilirajamekanismi – näin tuontituotteiden päästöjen hinnoittelu muuttuu vuonna 2026

Mikä CBAM on? CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli EU:n hiilirajamekanismi on järjestelmä, jonka myötä EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden päästöt hinnoitellaan samalla tavalla kuin EU:n sisällä tuotettujen. Tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoa eli tuotannon siirtymistä maihin, joissa päästöistä ei jouduta maksamaan ja ilmastovaatimukset ovat löyhemmät, tasata kilpailua EU-tuottajien ja EU:n ulkopuolisien tuojien välillä sekä tehdä näkyväksi […]