Maksuehtolaki ja maksuviivästysdirektiivi asettavat rajoituksia pitkille maksuajoille B2B-sopimuksissa

Mikä on maksuehtolain tavoite ja mitä oikeuksia velkojalla on Suomessa? Mitä EU:n maksuviivästysdirektiivi sanoo maksuajoista? Miten uusi ehdotus maksuehtolain muuttamisesta vaikuttaisi pieniin yhtiöihin?

Maksuehtolain (30/2013) tavoitteena on suojata pieniä yhtiöitä maksunsaajina. Lain 5 §:n mukaan B2B-sopimuksissa 30 päivän maksuajan saa ylittää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Esimerkiksi yksipuolinen sähköposti-ilmoitus maksuehtojen muuttamisesta ei ole riittävä.

EU:n maksuviivästysdirektiivin (2011/7/EU) mukaan osapuolet voivat sopia maksuajoista vapaasti 60 päivään saakka edellyttäen, ettei se ole velkojan, kuten alihankkijan, kannalta selvästi kohtuutonta. Kohtuuttomuus ratkaistaan kokonaisarviolla huomioiden esimerkiksi selvä poikkeaminen hyvästä liiketavasta tai kaupan kohteena olevan tuotteen tai palvelun luonne.

Suomessa velkojalla on oikeus viivästyskorkoon ilman, että maksumuistutus on tarpeen. Näissä tapauksissa viivästyskorko on viitekorko + 8 %. Lisäksi velkojilla on oikeus periä velalliselta 40 euron vakiokorvaus sekä kohtuulliset kulut, kuten juristin tai perintätoimiston käyttämisestä aiheutuneet kulut.

Eli yhteenvetona:

  • 30 päivän maksuajan saa elinkeinonharjoittajien välisessä suhteessa ylittää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu.
  • Osapuolet voivat sopia maksuajoista vapaasti 60 päivään saakka, jollei se ole selvästi kohtuutonta.
  • Velkojalla on oikeus sekä viivästyskorkoon että 40 euron kiinteään korvaukseen ilman, että maksumuistutus on tarpeen.

Uusi ehdotus maksuehtolain muuttamisesta

Käytännössä on yleistä, että osa päämiehinä toimivista suuryritysvelallisista edellyttää alihankkijoiltaan pitkiä maksuaikoja.

Uudessa ehdotuksessa maksuehtolain muuttamisesta esitetään, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto asetettaisiin valvomaan maksuehtolain 5 §:n noudattamista, jos

  • velallisen liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on vähintään 2 miljoonaa euroa, ja
  • velkojayritys on mikro- tai pienyritys, jonka liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on alle 2 miljoonaa euroa.

Tällä varmistettaisiin pienen yhtiön suojan toteutuminen maksunsaajana.

Julkaistu

Samankaltaiset artikkelit

Laki- ja veropalvelut 3 min lukuaika

Vuodenvaihteen laki- ja veromuutokset – mikä muuttuu 1.1.2026?

1. Muutoksia perintö- ja lahjaverolakiin Vuoden 2026 alusta voimaan tulevat muutokset perintö- ja lahjaverolakiin keventävät verotusta ja laajentavat sukupolvenvaihdoshuojennuksen perintötilanteissa. Lue sukupolvenvaihdokseen liittyvistä muutoksista lisää 2. Verokannat muuttuvat jälleen – 0,5 prosenttiyksikön muutos alennettuun 14 % verokantaan Suomen arvonlisäverokannat eivät ole pysyneet muuttumattomina viime vuosina, ja vuoden 2026 alussa nähdään jälleen uusi muutos. Eduskunta hyväksyi […]
Laki- ja veropalvelut 1 min lukuaika

Muutoksia perintö- ja lahjaverolakiin 1.1.2026

Perintö- ja lahjaverojen alarajat nousevat 1.1.2026 alkaen Perintöveron alaraja nousee 30 000 euroon, kun aiemmin raja oli 20 000 euroa. Lahjaveron alaraja nousee 5 000 eurosta 7 500 euroon kolmen vuoden aikana samalta antajalta saaduista lahjoista. Lisäksi tavanomaisen koti-irtaimiston verovapauden raja kasvaa 7 500 euroon. Sukupolvenvaihdoshuojennus voidaan jatkossa myöntää myös alaikäiselle perilliselle Sukupolvenvaihdoshuojennuksen osalta tapahtuu […]
Laki- ja veropalvelut 9 min lukuaika

Verokannat muuttuvat jälleen – 0,5 prosenttiyksikön muutos alennettuun verokantaan

Muutos on määrältään vain puoli prosenttiyksikköä, joten se on ymmärrettävästi herättänyt runsaasti kritiikkiä ja keskustelua sen hyödyistä ja kustannuksista. Kritiikin taustalla on kysymys siitä, onko näin pieni muutos riittävän merkittävä kuluttajahintojen alentamiseksi ja kotitalouksien ostovoiman parantamiseksi, vai olisiko verovarat voitu kohdentaa tehokkaammin muihin toimiin. Hallitus perustelee päätöstä pyrkimyksellä keventää verotusta ja tukea erityisesti ravintola-, matkailu- […]