Siirry sisältöön Enter

EU-taksonomia sisällytetään yhä useampiin lainsäädäntökehyksiin

Miten yritysten tulisi varautua tilanteeseen, jossa EU-taksonomiasta tulee keskeinen mittapuu kestävälle liiketoiminnalle? Taksonomia ohjaa yhä vahvemmin rahoitusalan kestävyyssääntelyä, kuten SFDR:n vastuullisuusraportointia, EBA:n Pillari 3 -vaatimuksia ja EU Green Bond -standardia. Asiantuntijamme Meng Beniard kertoo, mitä tämä kehitys tarkoittaa rahoitussektorille ja miten siihen kannattaa reagoida nyt.

EU-taksonomiasta on nopeasti tullut keskeinen työkalu kestävän rahoituksen sääntelyssä. Se toimii yhteisenä standardina määrittämään, mitä pidetään ympäristön kannalta kestävänä toimintana EU:ssa. Taksonomian merkitys kasvaa jatkuvasti, sillä se integroidaan yhä tiukemmin sääntelykehyksiin, kuten:

  • SFDR 2.0 (Sustainable Finance Disclosure Regulation)

  • EBA:n Pillari 3 -raportointi

  • EU Green Bond -standardi

1. SFDR: Sijoitusrahastojen on raportoitava taksonomian mukaisuudesta

Nykyisen kestävän rahoituksen tiedonantovelvoiteasetuksen (SFDR) mukaan sijoitusrahastojen, jotka on luokiteltu artiklan 8 tai 9 mukaisiksi, on ilmoitettava, kuinka suuri osa niiden salkusta on EU-taksonomian mukainen. Tulevan SFDR-uudistuksen (arviolta Q4/2025) myötä odotetaan, että kaikkien rahastojen on raportoitava sijoitustensa EU-taksonomiakelpoisuus.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Yritysten, jotka hakevat sijoituksia rahastoilta, on tärkeää ymmärtää ja pystyä osoittamaan oman toimintansa EU-taksonomian mukaisuus, sillä tästä tiedosta voi tulla keskeinen edellytys rahastosijoitusten saamiselle.

2. EBA Pillari 3: Pankkien on osoitettava rahoituksen kestävyys

Euroopan pankkiviranomainen (EBA) edellyttää Pillari 3 -sääntelyn mukaisesti, että pankit julkistavat raporteissaan Green Asset Ratio (GAR) ja Banking Book Taxonomy Alignment Ratio (BTAR) -mittareiden avulla, kuinka suuri osa niiden rahoituksesta kohdistuu EU-taksonomian mukaisiin ympäristönsuojeluun tähtääviin toimintoihin.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Tämä johtaa siihen, että pankit vaativat edelleen EU-taksonomiaan liittyviä tietoja yritysasiakkailtaan – vaikka yritykset eivät enää julkista näitä tietoja laajemmin.

3. EU Green Bond -standardi: Vihreiden joukkovelkakirjojen varat taksonomian mukaisiin hankkeisiin

EU Green Bond -standardin mukaisesti vähintään 85 % vihreän joukkovelkakirjalainan varoista tulee kohdistaa taksonomian mukaisiin hankkeisiin. Tämä tekee taksonomiasta vihreiden sijoitusten vertailukohdan ja varmistaa varojen tieteeseen perustuvan käytön.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Yrityksille EU Green Bond Standard tarkoittaa, että vihreän joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlasku edellyttää EU-taksonomian mukaisten hankkeiden tunnistamista. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta – ja voi siten helpottaa vihreän rahoituksen saamista kilpailulla markkinalla.

Nyt on oikea aika perehtyä taksonomian vaatimuksiin

EU-taksonomian ymmärtäminen ja oman toiminnan mukaisuuden osoittaminen on jatkossa käytännössä välttämätöntä, jos yrityksesi haluaa menestyä ja saada rahoitusta EU:n kestävän rahoituksen markkinoilla. Nyt on oikea aika perehtyä taksonomian vaatimuksiin ja varmistaa, että yrityksesi tiedot ovat kunnossa. Voit aloittaa esimerkiksi ottamalla yhteyttä meihin!

Tässä artikkelisarjassa asiantuntijamme Meng Beniard käy läpi, mitä muutokset EU-taksonomian ympärillä tarkoittavat yrityksille tänään ja tulevaisuudessa, sekä tarjoamme konkreettisia toimintavinkkejä.

Lue sarjan ensimmäinen osa tästä: Mitä Omnibus tarkoittaa EU-taksonomian raportoinnille?

Samankaltaiset artikkelit

Vastuullisuus 3 min lukuaika

Mikä on ilmastosiirtymäsuunnitelma ja miksi yrityksen kannattaa laatia sellainen?

Ilmastosiirtymäsuunnitelma on juuri se reittikartta, mitä tarvitset. Se näyttää, miten yrityksesi siirtyy nykyisestä toimintatavasta tulevaisuuteen, jossa se voi toimia ja kasvaa vähäpäästöisessä ja ilmastokestävässä taloudessa. Mikä on ilmastosiirtymäsuunnitelma? Käytännössä ilmastosiirtymäsuunnitelma selittää, miten yrityksesi voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään ja mukauttaa strategiaansa maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden mukaisesti, kuten rajoittamalla ilmaston lämpenemistä noin 1,5 °C:een. Prosessin aikana korkean tason ilmastotavoitteet muuttuvat […]

Vastuullisuus 4 min lukuaika

CBAM eli EU:n hiilirajamekanismi – näin tuontituotteiden päästöjen hinnoittelu muuttuu vuonna 2026

Mikä CBAM on? CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli EU:n hiilirajamekanismi on järjestelmä, jonka myötä EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden päästöt hinnoitellaan samalla tavalla kuin EU:n sisällä tuotettujen. Tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoa eli tuotannon siirtymistä maihin, joissa päästöistä ei jouduta maksamaan ja ilmastovaatimukset ovat löyhemmät, tasata kilpailua EU-tuottajien ja EU:n ulkopuolisien tuojien välillä sekä tehdä näkyväksi […]

Vastuullisuus 4 min lukuaika

Ymmärrä ilmastoriskisi ja valmistaudu tulevaisuuteen ilmastoriskianalyysin avulla

Ilmastoriskien tunnistamisen merkitys korostuu ääri-ilmiöiden lisääntyessä. Ne aiheuttavat yhä useammin merkittäviä taloudellisia tappioita ja häiriöitä yritysten toimintaan. Vuonna 2023 hirmumyrsky Otis tuhosi Acapulcossa Meksikossa 80 % hotelleista ja aiheutti arviolta 16 miljardin dollarin vahingot. Los Angelesin maastopalot puolestaan aiheuttivat 250–275 miljardin dollarin taloudelliset menetykset ja vaikuttivat voimakkaasti paikallisiin yrityksiin. Nämä tapahtumat eivät ole yksittäisiä: luonnonkatastrofien […]