Siirry sisältöön Enter

Kun tukitoiminnon asiantuntija nousi liiketoiminnon johtajaksi – mitä kaikkea pitää oppia ja muuttaa?

Moni urapolku alkaa asiantuntijatehtävistä, joissa syvällinen osaaminen ja tarkkuus ovat valttikortteja. Tukitoiminnoissa – kuten taloushallinnossa, HR:ssä tai oppimisen kehittämisessä – asiantuntija oppii hallitsemaan prosesseja, varmistamaan compliance-vaatimukset ja tukemaan liiketoimintaa taustalla.

Mutta mitä tapahtuu, kun tämä asiantuntija nousee liiketoiminnan johtajaksi? Muutos ei ole pelkästään tittelissä, vaan ajattelutavassa, roolissa ja vastuussa.

Maanpuolustuskorkeakoulusta yliopistomaailmaan

Oma varsinainen johtajapolkuni alkoi perinteistä poikkeavassa akateemisessa maailmassa, Maanpuolustuskorkeakoulussa, jossa johdin opintopalveluja ja viimeisenä tehtävä täydennyskoulutussektoria.

Tehtävä oli tyypillinen tukitoiminnon johtajan rooli: varmistaa, että opintohallinnon prosessit toimivat, laatu säilyy ja että asiantuntijat saavat tukea.

Johtaminen oli vahvasti prosessikeskeistä, ja onnistumista mitattiin virheettömyydellä ja sujuvuudella. Kun siirryin Vaasan yliopiston akateemisten palvelujen johtajaksi, rooli laajeni – mutta edelleen kyse oli tukipalvelusta, joka mahdollisti muiden onnistumisen.

Mitä tapahtuu, kun siirrytään asiantuntijakeskeisestä ajattelusta liiketoimintalähtöiseen johtamiseen?

Todellinen hyppy tapahtui, kun siirryin Greenstepille ja otin vastuulleni Greenstep Academyn , sisäisen roolin lisäksi sain vastuulleni liiketoiminnan.

Yhtäkkiä mittarit muuttuivat: prosessien sijaan katse siirtyi kasvuun, kannattavuuteen ja asiakasarvoon. Tämä oli ensimmäinen suuri oppimiskohta – siirtyminen asiantuntijakeskeisestä ajattelusta liiketoimintalähtöiseen johtamiseen. Taloudellisen kokonaiskuvan ymmärtäminen, strateginen ajattelu ja kyky tehdä päätöksiä epävarmuuden keskellä nousivat keskiöön.

Toinen haaste liittyi ihmisten johtamiseen. Tukitoiminnossa voi pärjätä omalla asiantuntemuksella, mutta liiketoiminnan johtajana onnistuminen riippuu muiden onnistumisesta.

Greenstepillä tämä tarkoitti kykyä rakentaa tiimejä, luoda psykologista turvallisuutta ja johtaa erilaisia ihmisiä – myös niitä, jotka eivät jaa omaa taustaa tai ajattelutapaa. Kontrollista oli siirryttävä luottamukseen ja ohjaamisesta inspiroimiseen.

Kolmas koetinkivi oli priorisointi ja fokus. Tukitoiminnossa tehtävät ovat usein selkeitä ja rajattuja. Liiketoiminnan johtajana maailma on täynnä mahdollisuuksia ja riskejä, ja kaikkea ei voi tehdä. On opittava sanomaan ei, tekemään valintoja ja kantamaan vastuu niiden seurauksista. Tämä vaatii rohkeutta ja kykyä sietää keskeneräisyyttä – taitoa, jota opin kantapään kautta, kun liiketoiminnan kehityshankkeet kilpailivat asiakkaiden akuutin tarpeen kanssa.

Opit, joilla muutoksesta selvitään

Miten näistä haasteista selvitään?

Ensinnäkin, oppiminen ei lopu koskaan. Talouslukujen, markkinadynamiikan ja strategian ymmärtäminen on perusta, mutta yhtä tärkeää on oman johtajuuden kehittäminen.

Toiseksi, verkostot ja sparraus ovat korvaamattomia. Johtajan ei tarvitse tietää kaikkea itse, mutta hänen pitää tietää, keneltä kysyä.

Kolmanneksi, ajattelutavan muutos on kriittinen: tukiroolista siirrytään rooliin, jossa luodaan suuntaa ja otetaan riskejä.

Kun asiantuntija kasvaa liiketoiminnan johtajaksi, hän tuo mukanaan arvokasta ymmärrystä prosesseista ja laadusta. Mutta menestyäkseen uudessa roolissa hänen on opittava katsomaan kokonaisuutta, johtamaan ihmisiä ja tekemään päätöksiä, jotka vievät organisaatiota eteenpäin – ei vain pitämään sitä pystyssä.

Samankaltaiset artikkelit

L&D 2 min lukuaika

Moninaisuuden johtaminen vaatii herkkyyttä – ei pelkkiä mittareita

Organisaatioiden arjessa moninaisuus näkyy ennen kaikkea ajattelutavoissa, oppimistyyleissä, persoonallisuuksissa, työskentelyrytmeissä, ikäryhmissä, neurokirjon ilmenemismuodoissa, kokemustaustassa ja arvoissa. Kun moninaisuutta tarkastellaan näin, johtaminen ei ole enää tasapuolisuuden varmistamista vaan kykyä luoda tilaa erilaisille tavoille tehdä työtä ja olla osa tiimiä. Miksi moninaisuuden johtaminen tuntuu vaikealta? 1. Näkyvä on helpompaa kuin näkymätön Sukupuoli ja kulttuuri ovat asioita, jotka […]

L&D 2 min lukuaika

AI ja automaatio tuo tehokkuutta, mutta vain, jos organisaatio oppii käyttämään niitä oikein

Tehokkuus on vasta lähtöviiva. Todellinen kilpailuetu syntyy vasta silloin, kun organisaatio oppii käyttämään tekoälyä tavalla, joka mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja, parantaa asiakaskokemusta ja nopeuttaa päätöksentekoa. Tämän kaiken taustalla on yksi perusedellytys: ihmiset täytyy opettaa hyödyntämään teknologiaa tarkoituksenmukaisesti. Tekoäly muuttaa johtajuutta, ei korvaa sitä Viime kuukausina on keskusteltu paljon siitä, korvaako tekoäly johtajuuden. Ei korvaa – se […]

L&D 2 min lukuaika

Osaamisen johtaminen – kilpailuetu ja strategisen päätöksenteon tuki myös hallitustyössä

Yritys on kokoelma osaamisia. Näiden kehittäminen vaatii johdonmukaista otetta, joka ulottuu yksittäisiä koulutuksia pidemmälle. Osaamisen johtaminen on kokonaisvaltaista kulttuurin rakentamista, muutoskyvykkyyden vahvistamista ja teknologian hyödyntämistä. Se on strateginen prosessi, joka kytkeytyy suoraan yrityksen tulevaisuuteen. Teknologia osaamisen johtamisen mahdollistajana Teknologia tarjoaa tänä päivänä monipuolisia ja konkreettisia työkaluja osaamisen johtamiseen – ei vain operatiivisella tasolla, vaan myös […]