Arvonlisäveron vaikutus kuntien investoinneissa ja palveluissa

Vaikka kunnat ovat julkisyhteisöjä eivätkä varsinaisia liiketoiminnan harjoittajia, niiden toimintaan liittyy runsaasti arvonlisäverotuksellisia kysymyksiä. Palveluiden järjestämisvastuu, ulkoistukset sekä erilaiset yhteistoimintamallit tuovat arvonlisäveron huomioimisen olennaiseksi osaksi kuntatalouden hallintaa.

Suomen kunnilla on arvonlisäverotuksessa poikkeuksellinen asema, joka perustuu sekä arvonlisäverolakiin että kuntien erityisiin palautusjärjestelmiin. Vuoden 2023 alussa toteutunut sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille muutti merkittävästi kuntien roolia. Kuntien taloudessa korostuvat nykyisin esimerkiksi koulutuksen, varhaiskasvatuksen, kulttuurin, liikunnan, teknisen toimen sekä infrastruktuuri-investointien arvonlisäverokysymykset. Hyvinvointialueet puolestaan pyrkivät omaksumaan suuren osan aiemmin kuntia koskeneista sote-sektorin arvonlisäverotuksen erityispiirteistä.

Vaikka kunnat ovat julkisyhteisöjä eivätkä varsinaisia liiketoiminnan harjoittajia, niiden toimintaan liittyy runsaasti arvonlisäverotuksellisia kysymyksiä. Palveluiden järjestämisvastuu, ulkoistukset sekä erilaiset yhteistoimintamallit tuovat arvonlisäveron huomioimisen olennaiseksi osaksi kuntatalouden hallintaa. Oikein hoidettu arvonlisäverotus ei ainoastaan vähennä riskejä, vaan voi myös tuoda kunnille merkittäviä taloudellisia hyötyjä.

Kuntien ja kuntayhtymien verokohtelua säätelevät yleisen arvonlisäverolain lisäksi useat erityissäännökset, joilla pyritään turvaamaan neutraalius eri palveluiden järjestämistapojen välillä. Keskeisiä erityispiirteitä ovat esimerkiksi:

• Kuntapalautusjärjestelmä: Kunnat voivat saada palautuksena arvonlisäveroa, jota ei normaalisti saisi vähentää, esimerkiksi ostopalveluihin liittyen. Tämä estää sen, että kunta joutuisi tekemään ratkaisunsa (esim. tuottaako itse vai ostaa palvelun) arvonlisäveron vaikutusten perusteella.

• Verottomat toimialat: Osa kunnan järjestämistä palveluista, kuten erilaiset viranomaistoiminnot ja koulutus sekä hyvinvointialueilla sote- ja pelastustoiminnat, ovat AVL:n (arvonlisäverolain) mukaan pääsääntöisesti arvonlisäverottomia. Tällöin niihin liittyvien hankintojen vähennysoikeus on rajattu, ja palautusjärjestelmä tasoittaa tilannetta.

• Kiinteistöinvestoinnit ja rakennuttaminen: Kuntien kiinteistöihin liittyvä arvonlisäverotus on usein monimutkaista, erityisesti jos tiloja vuokrataan sekä verolliseen että verottomaan käyttöön. Rakentamiseen liittyy myös erityistä arvonlisäverosääntelyä. Tällöin oikeanlainen alv-käsittely vaikuttaa merkittävästi kustannuksiin. Erityisesti investointihankkeissa, kuten koulu- ja sote-kiinteistöissä, oikea alv-ratkaisu voi pienentää nettokustannuksia merkittävästi.

• Yhteistoiminta ja yhtiöittäminen: Kuntien väliset yhteistoimintarakenteet, kuntayhtymät ja liiketoimintojen yhtiöittäminen aiheuttavat arvonlisäverotuksellisia erityiskysymyksiä. Erityisesti konsernirakenteissa on tärkeää selvittää, voidaanko sisäisiä palveluita käsitellä arvonlisäveroneutraalisti. Kuntien onkin syytä arvioida erilaiset verovaikutukset jo suunnitteluvaiheessa.

Edellä kuvatut kuntien ja julkisyhteisöjen arvonlisäverotukseen liittyvät erityispiirteet tekevät kuntien toiminnasta normaalia arvonlisäverollisuutta monimutkaisemman. Usein nousee esille kysymyksiä esimerkiksi viranomaistoiminnan ja liiketoiminnan rajanvedon suhteen, kuntapalautusten ja vähennysoikeuden suhteen sekä kuntastatuksen hyödyntäminen kiinteistöjen käytön osalta.

Hyötyjen löytäminen arvonlisäveroläpikäynnillä

Kuntien talous on tiukassa paineessa, ja pienetkin säästöt tai tehostamiset voivat olla merkittäviä. Arvonlisäveroasioiden systemaattisella läpikäynnillä voidaan löytää:

• Säästöjä
  • Oikein kohdennetut ja dokumentoidut vähennykset ja palautukset varmistavat, ettei kunta maksa liikaa arvonlisäveroa.
  • Kiinteistöinvestoinneissa voidaan optimoida arvonlisäveron käsittelyä niin, että palautusmahdollisuudet maksimoidaan.

• Riskienhallintaa
  • Kuntien on syytä huomioida, että Verohallinnon ja KHO:n linjaukset voivat muuttua. Ennakoiva tarkastelu vähentää riskejä.

• Toiminnan joustavuutta
  • Kun verovaikutukset on selvitetty etukäteen, kunta voi tehdä päätöksiä palvelujen tuottamisesta, ulkoistamisesta tai yhteistoiminnasta ilman, että arvonlisäveron kustannus vääristää vaihtoehtoja.
• Tuloja
  • Joissain tilanteissa kunta voi järjestää toimintansa siten, että arvonlisäveron palautusjärjestelmä tuo selkeän taloudellisen hyödyn.

Greenstep on kuntien tukena myös verotukseen liittyvissä asioissa ja apuna varmistamassa, että kunnat tunnistavat arvonlisäverotukseen liittyvät mahdolliset kehityskohteet ja optimointimahdollisuudet. Kunnille yksinomaan räätälöity palvelupaketti käsittää kattavan kartoituksen, joka auttaa tunnistamaan arvonlisäverotukseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoja palvelupaketistamme tai haluat varata kartoituksen.