Kun asiantuntijasta tulee kouluttaja: kouluttamisen kuormittavuus ja palkitsevuus
Viime aikoina olen kuullut asiantuntijoilta, että kouluttaminen on vaativaa työtä ja että lyhyenkin koulutuksen jälkeen voi olla täysin poikki. Tämä herätti minut pohtimaan, mikä kouluttamisessa kuormittaa ja toisaalta, mikä siinä palkitsee.
Miksi kouluttaminen on niin vaativaa?
Valmistautuminen: Koulutuksen valmistelu vie aikaa ja vaatii paljon, jos koulutuksesta haluaa saada onnistuneen kokemuksen itselleen ja koulutettaville. On tärkeää ymmärtää koulutuksen tilaajan tai organisaation tavoitteet ja se, mitä muutosta koulutuksella halutaan saada aikaan. Tavoitteena voi olla esimerkiksi substanssiosaamisen lisääminen, asenteen muutos tai toimintatapojen muuttaminen.
Lisäksi on huomioitava oppijoiden näkökulma ja mietittävä, mitä heidän on tärkeä oppia, tietää tai ymmärtää, jotta muutos voi toteutua. Koulutuksen käsikirjoitus sisältää oppisisällöt ja pedagogiikan. Onnistunut koulutus vaatii laajaa ymmärrystä siitä, kuinka erilaiset oppijat oppivat.
Läsnäolo ja joustavuus: Oppimistilaisuudessa kouluttajan on oltava läsnä sataprosenttisesti. Vaikka suunnitelmat olisivat kuinka tarkat tahansa, kouluttajan on pystyttävä joustamaan osallistujien tarpeiden mukaisesti. Joskus osallistujat voivat olla levottomia, väsyneitä tai ennakkoluuloisia, mikä vaatii kouluttajalta joustavuutta ja kykyä muuttaa suunnitelmia lennossa. Hyvät kysymykset ja vuorovaikutus ryhmän kanssa voivat auttaa tilanteen hallinnassa.
Asiantuntijuus esteenä: Niin sanottu liiallisen tiedon kirous on todellinen ilmiö. Syvä asiantuntijuus omalla erityisalalla voi joskus olla onnistumisen esteenä – välillä on vaikea tarkastella opittavaa asiaa oppijoiden näkökulmasta. Tärkeintä koulutuksessa ei ole kuitenkaan osoittaa omaa osaamistaan, vaan luoda ympäristö, jossa oppiminen on mahdollista.
Kouluttamisen antoisat puolet
Oppiminen: Kouluttaja oppii itse kaikkein eniten. Yksi tehokkaimmista oppimisen menetelmistä on antaa osallistujille tilaa oivaltaa ja opettaa muita. Kouluttajan rooli on mahdollistaa oppiminen, ei olla huomion keskipisteenä oleva estraditaiteilija.
Asiantuntijuus ja arvostus: Se on palkitsevaa ja upea tunne, kun oma osaaminen on tarpeellista ja voi auttaa muita menestymään työssään. Tämä edistää myös organisaation tavoitteiden toteutumista ja luo tunteen tarpeellisuudesta ja tärkeydestä.
Onnistumisen tunne: Onnistumisen mittari ei aina ole oppijaryhmän aktiivisuus, vaan joskus hiljaisuudessa piilee oppimisen mahdollisuus. Palautekeskustelut ovat hyviä oppimisen paikkoja ja antavat tietoa siitä, miten oppiminen mahdollistui.
Kun asiantuntijana tunnistat kouluttamiseen liittyvät kuormitusta aiheuttavat ja palkitsevat tekijät, voit kokea kouluttamisen entistä mieluisampana osana omaa asiantuntijuuttasi ja sen jakamista. Kuten todettu, kouluttaja oppii itse kaikkein eniten.
Greenstep Academy kehittää jatkuvasti yrityksen sisäisiä oppimisen prosessejaan ja koulutuksiaan. Autamme monin eri tavoin myös asiakkaitamme osaamisen johtamisessa ja kehittämisessä.
