Siirry sisältöön Enter

Työvire hakusessa?

Koulutusasiantuntijamme Päivi Lohi-Aallon ajatuksia työvireestä ja sen nostamisesta

Tätä blogia kirjoittaessani olen yksin ja katseeni nousee välillä edessäni oleviin sälekaihtimiin ja niiden takana olevaan tuhnuiseen taivaaseen. Mistä ihmeestä minä nyt raavin kasaan työvirettä tähän kirjoitukseeni!? Yhtään auringonsädettä ei ole tukemassa minua tässä tehtävässäni. Olisipa taukotila, jonne mennä hakemaan kupponen ja löytää sieltä joku kollega, jolta voisin ammentaa ajatuksia. Ei hyvältä näytä siis, mutta jostain sitä virettä pitää nyt vaan tempoa!

Mitä työvire on ja mistä se kumpuaa?

Muistan, että olen ohjannut työyhteisöjä ja erilaisia ryhmiä löytämään yhdessä virettä heidän tehtäviinsä. Alankin kaivella vanhoja arkistojen aarteita. Mitä muut ovat löytäneet? Olen kysynyt useilta ryhmiltä, millaista se on, kun on hyvä työvire, mistä se on peräisin ja miten sen voisi saavuttaa. Tässähän ihan vire kohoaa itselläkin…

Huippuvire löytyy kuulemma yhteisöistä ja siitä, että ryhmässä on hyvä, vaivaton ja varma olo; porukka on luovaa ja innostunutta; energiaa riittää; asiat rullaavat ja hommat pelittää; jokainen osaa tehtävänsä; tehtävät ovat merkityksellisiä ja ”olemassaolon tarkoitus sykkii sydämissä”. Aika mahtavasti sanottu!

Olenpa sitten udellut ryhmiltäni, että mistä tuo kaikki heidän kuvaamansa ”huippuvire” on peräisin. Todella moni asia näyttäisikin vaikuttavan työvireyteen. Ryhmien tuotoksista löytyy mm. seuraavia asioita, jotka tukevat työvireyttämme: asiakkaiden ja kollegoiden into ja palautteet; vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työtapoihin; työmäärä on hallinnassa; on mahdollisuus kehittää työtään; on uskallusta hypätä rohkeasti uusiin tehtäviin; saa onnistumisen kokemuksia; on uskallus sanoa ryhmässä oma mielipiteensä ja suhtaudumme tulevaisuuteemme toiveikkaina. Nämä pitää sanoittaa jokaisessa ryhmässä yhdessä ja niiden taustalla ovat yhteisömme arvot eli se, mikä on meistä kullekin tärkeä toteutua tässä ryhmässä.

Jo tässä vaiheessa voin sanoa, että on vaikuttavaa, miten yhteisöt pystyvät tuottamaan merkityksellistä tietoa yhdessä pohtien sitä, mikä auttaa meitä jaksamaan työssämme entistä paremmin. Vaikka omasta terveydestä huolehtiminen on tärkeää ja auttaa pitämään yllä vireyttä, se ei oikeastaan auta, jos työ tai työyhteisö vie mehut kokonaan työpäivien aikana.

Miten hyvä työvire saadaan aikaan?

Tässä kirjoituksen välissä olin kahden kollegani, Sarin ja Marjutin, kanssa ideoimassa ja suunnittelemassa erästä tilaisuutta. Tämä pieni yhteinen tuokiomme toi rutkasti virtaa tähän yksinäiseen puurtamiseeni. Muutkin tarvitsevat näköjään buustia omaan työhönsä ja sain olla sitä tuottamassa, yhdessä! Työvire nousee siis yhteisestä tekemisestä ja siitä, että saa muista voimaa ja voi antaa muille intoa työhön.

Työvire -koulutuksissani työyhteisöt ovat kertoneet, että hyvää virettä pitää yllä se, että ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus toimii ja jokainen panostaa siihen. Ei jätetä siis ketään yksin tarpomaan loskaan! Työt on jaettu toimivassa tiimissä tasapuolisesti ja pidämme huolta, että kukaan ei kaadu työtaakan alle. Opimme tunnistamaan, milloin tarvitsemme tukea ja osaamme sitä pyytää. Osaamme myös keskustella ryhmässä tunteistamme, jotka ohjaavat ajatteluamme ja toimintaamme. Siinäpä sitä on monenlaista ohjenuoraa, jotka ohjaavat meitä kohti parempaa työvirettä. Jokainen työyhteisö voi löytää yhdessä ne parhaat vireyden ylläpitäjät ja nostattajat.

Mihin hyvä työvire johtaa?

Ainakin se johtaa siihen, että saan kirjoitettua tämän blogin. Hyvällä vireellä saamme siis aikaan niitä asioita, joita tavoittelemme. Työnantaja ja asiakkaat kiittävät, koska valmista tulee. Työt hoituvat ilman älytöntä ponnistelua tai riittämättömyyden tunnetta. Osaaminen ja omat kyvyt riittävät suoriutumaan hyvin työpäivästä. Päivän päätteeksi olemme pikemminkin voimaantuneita kuin voimattomia. Virtaa riittää vielä perheelle, ystäville ja vapaa-ajalle.

Miten me voimme auttaa työyhteisöjä löytämään virettä?

Olemme kehitelleet Greenstepissä työyhteisöille työhyvinvoinnin kehittämisohjelman, jonka avulla yhdessä haetaan hyvää virettä ja jaksamista. Ohjelmassamme työyhteisöt pohtivat yhdessä, mitä hyvä työvire työyhteisön jäsenille tarkoittaa, mitkä asiat siihen vaikuttaa ja miten työvirettä voisi pitää yllä tai nostaa. Kokeneet ja innostavat fasilitaattorimme osaavat ohjata yhteisen työskentelyn, jonka lopputuloksena työyhteisöllä on keinovalikoima hyvän työvireen ylläpitoon.

Pikkuisen jouduin venymään, että tämä blogi valmistui. Toivottavasti jaksoit lukea loppuun asti!

Kysy lisää Hyvä vire -ohjelmastamme ja työhyvinvoinnin kehittämisen välineistä Heli Häyryseltä!

Samankaltaiset artikkelit

Yhteisö 3 min lukuaika

Greenstepin vuosi 2025

Vuoden aikana asiantuntijajoukkomme on jälleen kasvanut ja vahvistunut uusilla greenstepiläisillä, jotka tukevat asiakkaitamme eri tarpeissa. Suomessa olemme perustaneet uudet toimipisteet Karjaalle ja Kokkolaan, ja kansainvälisiä sekä kansainvälistymistä tavoittelevia yrityksiä tukeva Go Global -tiimimme on saanut uusia jäseniä. Greenstep toimii tällä hetkellä kuudessa eri maassa: Suomessa, Virossa, Ruotsissa, Norjassa, Alankomaissa ja Iso-Britanniassa. Lisäksi olemme osa MSI […]

L&D 2 min lukuaika

Kun tukitoiminnon asiantuntija nousi liiketoiminnon johtajaksi – mitä kaikkea pitää oppia ja muuttaa?

Mutta mitä tapahtuu, kun tämä asiantuntija nousee liiketoiminnan johtajaksi? Muutos ei ole pelkästään tittelissä, vaan ajattelutavassa, roolissa ja vastuussa. Maanpuolustuskorkeakoulusta yliopistomaailmaan Oma varsinainen johtajapolkuni alkoi perinteistä poikkeavassa akateemisessa maailmassa, Maanpuolustuskorkeakoulussa, jossa johdin opintopalveluja ja viimeisenä tehtävä täydennyskoulutussektoria. Tehtävä oli tyypillinen tukitoiminnon johtajan rooli: varmistaa, että opintohallinnon prosessit toimivat, laatu säilyy ja että asiantuntijat saavat tukea. […]

L&D 2 min lukuaika

Moninaisuuden johtaminen vaatii herkkyyttä – ei pelkkiä mittareita

Organisaatioiden arjessa moninaisuus näkyy ennen kaikkea ajattelutavoissa, oppimistyyleissä, persoonallisuuksissa, työskentelyrytmeissä, ikäryhmissä, neurokirjon ilmenemismuodoissa, kokemustaustassa ja arvoissa. Kun moninaisuutta tarkastellaan näin, johtaminen ei ole enää tasapuolisuuden varmistamista vaan kykyä luoda tilaa erilaisille tavoille tehdä työtä ja olla osa tiimiä. Miksi moninaisuuden johtaminen tuntuu vaikealta? 1. Näkyvä on helpompaa kuin näkymätön Sukupuoli ja kulttuuri ovat asioita, jotka […]